Avainsana: kontsantykitys

musta muotoutuu hullukissanainen

ei samperi ny kyll vähä kaduttaa. otin kämpälleni 2 pientä kissanpentua mun vanhemmilta, sinne jäi vielä toiset 2. ne juoksee kuin raketit ja tuhoo kaiken kuin silppurit😨 aivan tuholaisia, mutt sentää ne o söpöjä nii aion vielä pitää niitä😭 tännää viimestää oon ottanu KAIKKI asiat pois pöydiltä mitä haluan pitää ehjänä. kaikki kiva pieni tilpehööri o piilotettu kaappeihin ja laatikoihin, mutta lamppuja en pistä kaappeihin, kissat saa oppia ettei niitä syödä tai raadella. ny mun kämppä näyttää aivanku oisin just muuttanu tänne, iha tylsän näköstä😭 täl viikol kyl ostan näille kissanraapimapuun, jossa on must have joku roikkuva pallo ja semmone kori, jossa makoilla. nää ei oo ollu ees viikkoa tääl ja neo kyl keksiny kaikkea aktiviteettia mullekki tässä ajassa😀

täsä yks päivä toinen niistä ajatteli ”no perhana tolla meiän omistajalla ei oo tällä hetkellä mitään tekemistä eikä se huomioi meitä, kusaisempas toho sängylle :D” se kissa oli aivan levoton tona iltana ja tein just sillo ruokaa. mun rytmi o muuttunu, nykyään syön ennää 2 krt päiväs😳 aikasemmi söin 5 krt. mutta toisaalta nyt lähes kaikki harrastukset, myös liikunnalliset on jääny pitkälle tauolle, nii ei tuu niistäkää kulutusta. tuntuu ettei ennää oo aikaa millekkää. miks mun piti ottaa taas lemmikeitä. ehkä jätänki nää ens kotikäynnillä sinne, mutta iha tyhmää jättää ne, kerta ne ny o tänne totuteltu. ehkä vanhuskissa ois ollu järkevämpi ottaa, jos se ois rauhallisempi ja ei tuhois kaikkea. tai sitte vaa ootan näitte kahen vanhuutta.

tännää ku saavuin kämpälleni  enähtäneen päivän jälke, kaikki oli hyvin kämpäl, mitään ei ollu tuhottu. menin vessaan, kissatki meni omaansa vessaan. toinen niistä tulee ulos kissahuussista ja alkaa samantien raahaamaan takamustaan kaakelilattialle. huomaan sillä jääneen pökäleen juuttuneen peräkarvoihin, mutten kerkeä auttamaan pentua, kun se juoksee jo eteisen matolle. nyt matossa on suhteellisen hyvän pituinen ruskea raita ja kikkareita oli nyt jokapuolella vessasta eteiseen. toinen pennuista koitti ”peittää” kikkareita niinkuin kissanhiekkalaatikossa, mutta se toimi aika huonosti lattialla.

turhaa ajelua ja kimeää laulua

damn eihä täsä ajasa oo kerenny kirjotella mitää kuulumisia😳 viimeviikko meni nopeasti ku vietti ajan oman murun kämpällä😍 siitä sen verra ett käytiin ekoi kertoi suihkussa kahestaan ja no meno oli märkää, siis tietenki siks vaa märkää koska vettä😁 tuntuu ett se viikko oli yhtä pelkkää vatkaamista ja ruokaa ehittii tehä sen kerran aikasempana vkl, kun kummallakaa ei ollu viel oma kiireine arki tiellä.

sitt viikonloppuna käväisin autolla kotipuolella morjestamassa kissoi ja perhettä, sekä kävin tuhlaamassa lahjakortin, josta oli just loppumassa päiväys. mää ja pikkusisko jaettiin se kortti, kyseisestä kaupasta sai hädin tuski 25 eurolla mitään kumpikaan. sisko osti släbärit ja mää kaulakorun. se kaulakoru oli liian kallis laatuunsa nähden, aivan paska mutta parempi ku ei mitää ja no se ainaki mätsäs mun asuun sillä hetkellä.

kotona ollessani kissat raateli mut jälleen😀 se on lohduttavaa että saan ottaa kaks niistä nelikosta itelleni omalle känpälle. toisin sanoen mun kämppä on tuhoontuomittu ja varmasti ne tullee suorittaa juonitellun murhan minun kohdalla, sillävälin kun nukun.

nyt tähän maanantaipäivään heräsin tasan viieltä iltapäivällä😳 eli ööh no ainaki tuli nukuttua yli 12 h, jos pääsin joskus 4 am nukkuu.

eilline oli semi chill omien suunitelmien mukaan, ajjoin tänne rannikolle takasi samalla kuunnellen musaa täysillä. lähes samantien ku saavuin, oli pete parkkosen keikka. ku saavuin autolla, koko seutu oli aavemmaisen tyhjää, vaikka luulis ett se keikka vetäis ees vähä normaalia enemmä kävijöitä jo tuntia enne. mutt ei siellä onneks älytungosta ollu. yllätin ittenikin, ku musiikki toi tunteita pintaan ja siitä syystä aion ottaa jatkokuunteluun muutaman niistä biiseistä. lähin sieltä sitte jalat spagettina.

olin sen jälkee varma ett pääsempäs viettämään rauhallista iltaa ja nukkuun aikasi😜 kamuli pistääki viestiä lähelle puolta yötä ”lähetääks selvinpäi laulaa karaokee baariin?” no totta veessä🤯 selvimpäi vieläpä ni ei rahat kulu. sitt selviää että kaikki paikalliset baarit o kii, nii lähetäänki ouluun😳 no mikäs siinä jos joku muu ajaa. ainoo mikä makso yhessä baarissa oli sisäänpääsymaksu ja vesi😭 vesi😭 lauleltiin karaokea ja sain taas samalla muistutuksen kuinka laulan kaukaa nuotin vierestä. joululaulut tietenki onnistu. siis no omassa suihkussa mun ääni on parhaimmillaan👀 oulun yöelämässä sai kyl kohdata erikoisempaa porukkaa ett voi vaa todeta ”huhhuh”😀

ihana päivänpäätös hihii

tän päivän harjottelusta jäi mielee, het ku pääsin paikanpäälle ja istahdin paikalleni, mulle tuli het valokuvauskeikka ja lähtö viereisee kyllään😳 mää ja toine toimittaja oltii eka aivan hukassa ja mietittii misä meiä pitäis olla. käsitettiin et se ois ollu isompi tapahtuma. mut paikalla ei ollu kettää enne meiä, nii pyörittii ympäri sitä vitun asemapuistoa. sinne tuli ebout kouralline meit immeisiä ja mull ei ollu mitää hajuu ketä kaikkia tyyppei mun pittäis kuvata🤦‍♀️ mutt sain aikaseks sentää jotai kuvia, katokku otti kaikista kuvia nii sillähä se ratkes😀 kaikkia jänniä fun factoja sain kuulla siinä puolen tunnin aikana juna-asemien historiasta.

toimituksessa päivä muuten meni minun osaltani väsyneesti, oon ny maanantaista asti jo kirjottanu sitä yhtä juttua. mulle o tullu joka päivä semmossii yllätyskeikkoi😁 nii oha niihi mentävä nii saa aina jotai säpinää pitkästyttävään päivään.
se o hauskinta olla niillä keikoilla, ku saa nähä eri paikkoi, uusia ihmisiä ja pääsee kuulemaan niitte tarinoita ja sitä mitä niillä kerrottavana😜

sitt pääsin tuntia enne pois toimituksesta jihuu koska muutki oli jo lähteny sillo😍 olin jo muutamaa viikkoa enne suunnitellu meneväni pitkäst aikaa nuokkarille, kerta ny mullo autoki jolla pääsee hemmetin paljo nopeemmi paikalle kui kävelle. se vatun nuokkari ku kehtaski siirtyä pois keskustasta metän keskelle😫 mukaan tuli kans muru. ihana nähä sitä vaikkakin lyhyen aikaa. mutt ny ku näki nuokkarin väkeä pitkästä aikaa, nii oisin halunnu jutella heiän kans ny enemmä. en muistanukkaa kui vitusti mun murune puhhuu ihmosten kans, siis ku ny tuntu etten saanu tillaa omille sanoille kun juttelin, jumalauta. mutt en viä osannu sanoa tästä murulle.

kun mun 2 kamua lähti nuokult, kans oisin halunnu vähä pitempää jutustella. myö murun kans istahdettii pienen pöydän ääreen. mulle yks kamu iski etteeni pienen päiväkirjan. sen päiväkirjan tarkotus o, että siihe saa kuka vaan kirjottaa mistä vaan asioistaan nimettömänä. mää kirjoitin mun päivästä muutamalla lauseella ”harkassa oli vähä pitkästyttävä päivä. atm päätä särkee.” ✨️kaunolla✨️ ja pistin murun arvuuttelemaan mitä siinä lukee ja naureskelin sille ehkä vähä😜 kirjotin sitte lissää, kerroin siinä myös kuinka hassu muru on ku hän yrittää selvittää kaunoani. sitten kirjoitin hänen olevan rakas minulle, sitä hän ei viittiny ääneen lausua🥺 sitten kirjotin päivän loppusuunnitelmasta ”aion nuokkarilta lähteä puuiloon ja ettiä sieltä ripset mun autoon”. meille jossai vaiheessa tätä aktiviteettia iskettiin kaakaot pöytään😍 aah ihanaa kaakaota, siin oli iha kermavaahtoa ja suklaaraastetta päällä💅 food and kaakao makes me happy(and ma pookey)💅

vikan bilismatsin jälkee myö suunnattiin mun autol itsemme puuilloon🤯 (entiiä miks mut puuilo kuulostaa jotenki läpältä) muru kuvaili sitä puuilossa käyntiä aikuismaiselta ja hänelle tuli ”perheen isä” -olo 😳

juttelin yhe myyjän kans auton ripseistä, mutt niitä ei sitte oo ollu siellä ollenkaa myynnissä, no ihmekkös en niitä löytänä😔 ton juttutuokion ajaks muru lähti ”karkuun” sitä tilannetta😭 voi raukka, se sano jälkeeppäi että sitä nolotti nii paljo😭😭 miten, ku hän o muute yks sosiaalisin ihimine meiä ikäsist, mutt hän nolostuu yllättävän monista tilanteista🥺 jotennki nii jännä piirre🥺

heivasin murun autolla omalle kämpälleen. tai no se oli hyvin hakala tehtävä. oli hankala lopettaa sitä ”yhtä hyvästelysuutelua”😭🥺 suudeltiin pitkään ilmastoinnin hyrrätessä ja paahtaessa meiät, ku en tajunnu sammuttaa sitä🥵 jösses housuthan siinä kastu niitten himokkaitte suukkojen jälkee😁

muru o inkivääri eeässän velkaa auto kyyityksestä☝️

sitt pääsin viimeinki myöhään koirulini luo kämpälleni. hän oli joutunu oottaa aivan hito pitkään😭 ei sentää ollu kussu lattialle, joka oli yllättävää😳

huomenna o suunnitelmissa ottaa yks kamu mukaan miun lapsuuenkottii. myö ajellaan autolla sinne ja matkassa mennee ainaki 3 h. hän o pitkään jo halunnu käyä siel, ku ku oli saanu kuulla kui vitusti meillo siäl lemmikkei ja kui saatanallise jätti koti meil o😳

väärinkäsitys?!

ny en kyl oo varma aiheutinko huolta tuolla toimituksessa niille tyypeille jokka meni lukkee miun kirjottaman kolumnin😥

kolumni= vapaa kirjotus, saa käyttää murretta ja kertoa mielipiteitä, joka julukastaan lehteen. about minimissää 2700 merkkiä pitkä.

paha juttu o ett olin sanonu päätoimittajalle eille sen olevan valamis ja tännää uuellee luettuani sen pysty väärinkäsittää aivan nurin. ja iha perseestä o vaa päätellä että onko sitä oikiasti ees lukenu kukaa, ku siin vidu ohojelmasa ei nää onko kukaan lukenu sitä😵‍💫
olin siinä jutussa kehunu kui hyvi miul mennee siäl harjottelus. mut unohin jättää siihe vitun alkuun tekstin, jossa luki about näi ”en viihti kertoa vahvoja mielipitteitäni mistää, ku ne aiheuttaa vaa turhaa riitaa, taisteluita, verta, kyyneliä ja luita” ja vittuku menin poistaa tuon pätkän alusta mietteen ”miut pistettii kirjottaa kolumni omfg mitähä tähä keksis tekstis, tähäkku voi kirjottaa vissii mielipitteitä, noh kirjotampas kaikesta…”.

eli päätin tekstiä kirjottaessa ensin kirjottaa ”kaikesta mikä mieleen juolahtaa”, mutta sitte kesken kaiken keksinki kirjottaa mun kuulumisista harjottelusta. ja en tiiä saiko lukija sitt sen kuvan siitä, etten oikeesti kerrokkaa mun oikeeta mielipidettä täst harjottelusta ja tarkotan kehut vaa sarkastisesti😵‍💫

ja tällee matikkaa osaavana ja päättelykyvyn omaavana, kun kuulin yhdelltä toimittajalta salanimeltään Keijukainen ”mitä sulle kuuluu?”, vissii oli lukenu miun amatööritekstin. kysy vielä ”mitä oot mieltä oikeesti toimittajana harjottelusta?” nii kylä siinä ny joka järjellisellä sielulla pitäis palapelin palat loksahtaa kohillee.

ei oo viä kukkaan muu toimittajista joutana kyssyy miulta mun kuulumisia, joka kyl ny koskettaa 😭 jotenki ihana ett kysy kuitekki.

ylleensä parhaimmat ja ”aidoimmat” keskustelut tullee kahenkesken autossa, ku ollaa menosa keikalle.

omfg täsä o hirveesti selittelyä😭😭😵‍💫 kuitekki vaa teen tästä mun päässä isomman ongelman, mitä se oikeesti on. mutt en halu ett ne huolestuu musta iha turhaan😭 ny itken😭 ne o oikeesti ihania ja hassuja tyyppejä koko talon väki. ehken vaa oo löytäny viel meiä ”yhteistä säveltä” siitä yhteisöstä.
mutt yks niist toimittajista, hän on vaikka salanimeltään Kielo. hänen kanssaan tuntuu hiljaisuuskin huomaamattoman normaalilta, ku tunnen hänet semi hyvin,  meilläku o ollu aikasemmi sama harrastuski. kielon kanssa mulla on yhteinen sävel.

mutt sentää kerroin mun suurimmasta huolenaiheesta keijukaiselle ”pelottaa ett mut potkittais pihalle täält, jos en keksi ittelleni tekemistä”, mutta hän onneks kerto lohdullisesti ettei se oo mun tehtävä huolehtia siitä puolesta😮‍💨 jösses toi teki hyvää tietää.

voipi olla ettei kukkaa muu ymmärrä tota ylläällä olevaa tekstinronkaletta, muutaku mä😵‍💫 mutt sentää mä😜

johan olo helepotti ku sai purkaa tän ressin, jumankauta, vhiddu sentää ny o parempi olo.

tännää muute kahvitauko piettii vasta sittekku jokku tärkeet vieraat tulis(ne oli vissii tosi vaikutusvaltasii tyyppei en muista). ne tyypit kehtaski tulla myöhässä, jumankauta en saanu kahavia klo 14 mitä normaalisti😤 sitt nää keskusteli keskenää (välil se kuulosti viraitte yksinpuhelult) kilpailijoistaan ja yritystiloista jne. eli tämmöst järkevää bisnespuhetta, josta mää ymmärsin sentään sen murto-osan🤓 jossai vaiheesa tuli ittelle ajatuslenkki ”hetkonen, kellään työkamuista ei ookkaa pälvikaljua… ekana päivänä kun olin varma että vähintää yhellä oli”😳 se oli erittäin jännä huomata, ku tarkastelin hetken aikaa ihmisten päitä🤨🤨 tokalla kerralla ku tylsistytti, tarkastelin ihimisten kenkiä, ku ei jaksanu kahtoo kokoajan sitä yhtä tyyppiä joka puhhuu💅

ainii ja tuliha sitä käväistyä pitkästä aikaa opistolla, siellä syämäsä, haastattelemassa siivoojaa mukkaan lehtijuttuun ja samalla morottamassa kaikkia kamuja😍 en melkee muistanukkaa kui monneen tyyppiin oonkaa tutustunu😳 daaamn täsähä oli tullu ikävä jo niitä tyyppei. tapasin samalla muutaman saksalaisen vaihtarin ja nee vaikutti tosi mukavilta😳🤯😍 vähä kyl harmittaa ett päivät harkassa o nii pitkiä, etten pääse opistolle hyvään aikaan näkee tyyppei. toisaalt vois käyä useemmi siel syömäs pelkästää, vaikk sinne onki vähä enemmä matkaa verrattuna siihe misä nykyää oon käyny safkaa🧐

mutta juu semmosta meikäläiselle kuuluu😘 hyvää työtä, kirput syökööt kaiken yötä.

harjottelu overload

muistelen atm ny kaikkee mitä opinkaa tos päivän aikana harjottelussa😵‍💫 kulmat vieläpä kurtussa. vaikka sainki kehua kirjakielen taitamisesta, vaikken tätä tekstiä kirjotakkaa nii kieliopin mukaisesti, tääku o vapaata hössötystä onneks💅 sain myös rakentavaa kritiikkiä toiselta toimittajalt mun kirjottamast jutusta. oon kyll ilone siit ett tää tyyppi just o siel töis mun aikaan, ku se kertoo rehellisesti ja selvästi kaiken mitä sillä on sanottavana. eniten tän päivän tekstissä tuli korjailua sanajärjestyksiä ja ranskalaisia/virkeviivoja. eli tommossii pieniä viilauksia ja korjauksia.

oli ny pakko purkaa tätä asiatä tähä, nii saan käsiteltyy kaiken loppuun, ni pääsen sitt viikonlopun ajaks miettii muita hasuja asioita tän sijaan🤪

kuulemma toimittajatoverini saa parhaimpana päivänä jopa 6 juttua kirjotettua ja tehtyä valmiiks, sillä välin mää saan viikossa just sen 2 juttua tehtyä😳 mutt oha seki jo jotaki, kerta oon vasta harjottelija, eli taito/kokemustasolla alkutaipaleilla. ja ku ei mulle ees makseta palkkaakaa täst, mut oppimassa sitä täsä enimmäksee ollaan😜

tänää tosiaan sain sen yhen artikkelijutun valmiiks, jota olin eille alotellu. sillä välin ku oottelin haastatellulta jotai vastausta kysymykseen sähköpostissa, ilmoitin itteni toimittajatoverilleni ettei mulloo tekemist atm, johon hän oli jo varautunu🤯 mun sidetask häneltä oli mennä ottaa taas syksyisiä kuvia ruskasta ja ihmisistä sadekelillä. muttaku vittuku se vitun ruska ei oo kunnolla ees tullu. otin kuvia ihmisistä joilla oli sateenvarjoa ja takkia, mutt vissii ei ollu ihan semmossii mitä se toivo mun ottavan🤔 mutt ny hän sentää näytti esimerkkikuvia, minkä tyyppisiä kuvia hän toivois. nii mun sidetask saa jatkua vielä. hän ehkä hyväksy jatkoon 2 kuvaa viiestäkymmenestä🤯

jösses tän kahen viikon aikana o kyl saanu oppia jo kaikennäköstä. kaikkee en ossaa tai muista ees kertoa ny. täsä ajasa o muutaman kerra jo ehtiny kyseenalastaa ett haluisinko oikeesti jatkaa samalla toimittajapolulla, mut toisaalt tässä o muutaki hyviä juttuja, joita tota pohtiessa ei just oo tullu miäleen, mutta ainahan sitä saa miettiä mitä elämältään haluaa.

mulle tuli iha just mielee, ett vois laskee kui mont päivää mullo enää harjottelua jälel. siis no harjottelun alussa olin laskeneeni ett maanantai päiviä ois 19 kai, eli ny ois enää 16😳 eipäs ookkaa nii🤯 laskin just ett niit onki about vaa 11🤯 mitähh

btw eille oli mukava päivä oman murun kanssa😍 cuddlailtiin ja noo… ainakin cuddlailtii😜 eipä siitä sen enempää thihii
huomenna o tiedossa ett mää ja miun ystäväinen mennää kahavilaan syämää 30 e arvoiste lahjakorttien eestä, jokka myö saatiin maskotti hommelista🤪

aika ussein o tuntunu silt että kokoajan sitä tapahtuu elämäsä jotaki😳 tavallaa o kyl hyvä juttu, eipä tylsää ainakaa tuu xd ja laiskapäiviä ja suunnittelemattomia päiviä kyl alkaa vaa arvostaa enemmä 😳 vaikkei mulloo mitää sen kummempia harrastuksia, nii aina jotenki saan viikon silti räyteen kaikkea. se taitaa sisältää ehkä eniten verkostoitumista ja piireissä pyörimistä i dunno

hurmoksissa sitä ollaan

tällä hetkellä soi nonstoppina Yön Vie Mut Minne Vaan. atm se o se the biisi jota jaksaa kuunnella, mutt toisaalt se kuvastaa tän hetkistä parisuhdetilannetta😍😭 ”..kuin varkain sä veit mun sydämein..” ja kaikki ne sanat kuvastaa tätä nii täydellisesti. sen tyypin kans lähtisin minne vaan. niist reissuist tullee varmasti muistokkaita.

eille sain nähä mun murua hetken. ekana iskin sen nenän eteen pienen suklaasydämen🤎 jonka kävin ostaa rismasta. käytiin kirpparilla just enne sen sulkeutumisaikaa, ku kävelemine ja muu sekoilu kesti nii kaua.

se oli jotenki hankala kääntyä eri suuntiin kirpparilt, mun piti mennä kämpälleni hoitaa työasioit ja hän oli menos seurakuntatapahtumaan, nii jäätiin halailemaan ja suukottelemaan keskelle kävelytien risteystä😭 sitä nolotti halailu ja välillä irtautu musta koska sitä haittas ”entä jos muita haittaa??” välillä sen ihmistenmiellyttäjä-puoli menee turhan yli, mut onneks se puoli ei oo redfläg. koska mä voin olla se meiän suhteessa, joka tarpeen tullen näyttää ihmisille närhen munat💅😍🎀✨️

tyylii tää tyyppä ei koskaa kiroile🤯🤯 mää en vaa ymmärrä miten se o mahollista, siis ku mä en kykenis päivääkää, ilman ett suusta tullee sammakoita.

 

tossa about muutama viikko sitte oli mun kakkosäitin, eli mun pookeyn äitin synttäripirskeet. vietettiin se vkl jollai rantamökil ja sain murun kans viettää yöt lusikassa ilmapatjalla lattialla😍 ei voitu kuherrella liikaa ku samassa töllissä oli muitaki ja yöks piti rauhottua, ku ihmisii tuli nukkuu sammaan huoneeseen.

ihme kyllä muut, meitä vanhemmat aikuiset jakso valvoo lähes koko yön ja aamulla ihmeteltii miten meitä nuoria väsyttää niitten sijaan. karaoke soi pitkälle yötä ja mä heräsin aina hyvän biisin kohalla, muutehha känninen laulu ei sillai maita🎀

mutt ne pirskeet kokonaisuuessaa oli hauskat😍 fr sain nähä murun koko suvun😳 parhain pari tanssilattialla kuitenkin oli murun mummo ja pappa! siis daamn kui upeesti ne tanssi!!😍 ihania tyyppei💅

ainii ja tyylii aina ku oltii oltu murun kans sylikkäin tai vaikk tanssittu hitaita, siell oli yks tyyppi joka sano meit kauniiksi pariksi ja no se ei kyl ollu ainoo joka kehu meit maasta taivaisiin😳 haluun kyll nii takas siihen hetkeen, jossa tanssittiin❤️

 

tänää myö sovittiin syyslomaa edeltävälle viikolle, että kokeillaan asua viikko saman katon alla🤯 sillä me katotaa miten se vois onnistuu jatkossa, ehkä vuoden päästä, jos me molemmat muutemaa sinne sen unelmoimaan paikkaan, turkuun aka suomen persreikään. mua ei toisaalt kiinosta mihi mää meen, mutta jos käy maholliseks, lähtisin jonnekki etelän maaha. mutta mieluusti meen murun kans turkuun🤯😍 en ainakaa haluu jäähä tänne misä ny oon, vaikka 2 vuotta oon vasta täälä virunu, halluun kuitekki johki miulle uuteen paikkaan.

mutt pieniä vihi merkkejä on näkyny ilmassa ett saatan työn puolesta jäähä nykyselle paikkakunnalle😵‍💫 mutt siitä ei oo koskaa varmuutta. ku toisaalt oon verkostoitunu jo semi hyvin tääl paikas, nii esim. paikallistoimittajan pesti muissa kunnissa saattais olla hankalaa. pääsispä ulkomaantoimittajaks.