Sen huomasi heti keväällä, kun lehdet alkoivat pulppuamaan esiin, ja nyt kesällä rehottamaan koivuissa ja pusikoissa. Aivankuin kaikki paikat täydentyisivät ja pursuaisi, niinkuin hiivataikina liinan alla kulhossa. Kuuset jatkaa pituuttaan pienillä tupuillaan oksien päissä. Pienetkin puut ja taimet näyttää suurimmilta. Kaikki omenapuut vie minut suoraan ulkomaille kukkien puhjettua esille. En ennen edes huomannut omenapuiden kukkia. Syreenit, niin kuin kaikki muutkin kukkaispuut näyttävät olevan parhaimmillaan.
Kesäkuuhun mennessä kaikki kukat ovat vallanneet pellot ja tien varret. Eniten näen valkoisia, violetteja ja keltaisia lisäyksiä nurmen päällä. Yhden niityn näin lähes täysin keltaisena. Pihojen suuret ja pienet puutarhatkin kukoistavat, muutama kukka on vasta aukeamaisillaan.
Järven pinnat kopioi taivaan ja vastarannan. Veden äärellä kaikesta tulee hengellisempää ja maagisempaa.
Sumu ja kevyt sadesää erottaa horisontin vaaleudellaan tuoden syvyyttä. Kaikki sinertyy mitä kauemmas katsoo. Sade pistää kaikki pinnat kiiltämään ja heijastamaan, kaikki valot näyttää moninkertaisilta ja tunnelmallisimmilta. Sade hiljentää kaikki äänet ympäriltään oman voiman ja ropinan avulla, tulee hengittävä hetki ja ajatuksetkin katoaa hetkeksi.
Auton ikkunassa pisarat kilpailee vauhdista, joskus ne yhdistyy ja voimistaa toisiaan. Tuulilasiin iskeytyvät pisarat muodostavat itikan pistoa muistuttavia läikkiä. Kalliot, jotka ovat posautettu teiden tieltä, näyttävät tummemmilta ja voimakasvärisiltä, joita kasvusto myös ympäröi.
Jostain horisontin puiden välistä nousee pehmeitä savupilviä, mitähän siellä tapahtuu? on aina heräävänä ajatuksena.
Tekee mieli maalata kaikki mitä näen tai vähintään piirtää luonnokset. Se olisi unelma, jos saisi kuvattua katseellaan kauneudet talteen päähän. Niinhän muistot toimiikin, mutta ne vain saattaa muuttua ja haalistua pois.
Monet näistä ajatuksista on jokapäiväisiä ja kaikki niistä lisää pienen hymyn suunpieliini. Äitini mukaan olen tarkkaillut aina maailmaa pienestä asti. Olen katsellut pieniä kukkakuvioita villapaidassa, ja veljieni hassuttelua, ja niin tarkkailen nykyään edelleenkin.
Kirjoitettu: 17.6. Automatkalla Lahteen
